Minuuttinovelli on proosamuotoinen lyhyt teksti, jonka voi lukea alusta loppuun kiireenkin keskellä.

SUODATA

AIHEET

TEKIJÄT

Esko Niinivaara

Lukuaika 3 min

Poikien jäljet hangella, aikuisen varjot sisällä

Pääsiäisen pyhänä, huhtikuun alkupuolella yöpakkanen oli kovettanut pitkään jatkuneiden suojasäiden, jolloin oli sataa tihuuttanut jopa vettä, hanget kantaviksi. Jussi, Tuomas ja minä, vähän toisella kymmenellä olevia yläluokan kansakoulupoikia, sekä alle […]

semminki

Lukuaika 1 min

Elämän tapahtumia

Kävelen päin seinää. Käännyn kulmasta oikealle. Haistan mitä haistan. Kuulen mitä kuulen. Tunnen mitä tunnen. Nauran, itken ja raivoan. Katson laatikkoon ja hämmästyn. Sydämeni tikittää. Putoan. Hyräilen polvilleni unilaulun. Kieleni […]

semminki

Lukuaika 1 min

Reino-hetki

Kedon kaikki kasvit – siellä oli myös niitä nimettömiä – antoivat Reinolle tyyssijan kokea rauhaa. Jotenkin hän oli onnistunut tunkea itsensä Vittu-nimisen puun juurten alle. Siellä hän nyt muljautteli silmiään […]

semminki

Lukuaika 1 min

Kasvot paljastettu

Vaikka pienen pojan ja tytön solvaukset isää kohtaan ovat oikeutettuja siitä hiekkalaatikosta käsin missä he ovat kasvaneet, ei se silti ole hyvä tie rakentavaan suhteeseen, vilpittömään ihmisrakkauteen ja luottavaiseen elämään. […]

Esko Niinivaara

Lukuaika 6 min

Kilju

Make ja Esa ajoivat mopoilla kätköpaikalle syyskuisena lauantai-iltana. Mopojen valokeilat leikkasivat maantietä. He kääntyivät maantieltä metsäpolulle ja ajoivat jonkun matkaa kuusikon syliin. Perillä kun mopojen moottorit olivat sammutettuina, he kuiskivat, […]

semminki

Lukuaika 1 min

Hoidossa

Hennon vesisateen vihvomana irti kaikesta arjen pyörityksestä Maisa käveli pitkin metsäistä polkua. Hän antoi ajatuksensa vaeltaa samalla tarkkaillen ettei kompastuisi polun yli meneviin juuriin ja polulla oleviin kiviin. Hän muisti […]

sanaton

Lukuaika 2 min

Valhe

Levitin sanaa, kerroin valheita. Keksin yhtä yhdelle ja toista toiselle. Kolmannelle näiden sekoituksia ja niin edelleen. Sanani eivät koskaan menneet solmuun valheiden äärellä. Minusta pystyi ammentamaan loputtomasti eri versioita totuudesta, […]

semminki

Lukuaika 1 min

Turhuuksien turhuus

Jarno työnsi kasvonsa juoksevaan virtaan. Sitä hän teki, päivästä päivään. Vaikka hän ei sitä itse tiennyt, oli hän totinen tuuleen huutaja. Jarnon tulisi peseytyä sosiaalisen median saastasta, päästä rituaalisesti irti […]

Esko Niinivaara

Lukuaika 4 min

Haapaniemen kadulla tammikuussa 1987

Tapoin verovirkailijan retkikirveellä Haapaniemenkadulla, tammikuussa 1987. Ihmiset kirkuivat kuin lokit kevätaamuna. Minä laitoin verisen retkikirveeni kassiini ja kävelin verotoimistosta muina miehinä ulos. Hyytävä tuuli puhalsi lumikiteitä vasten kasvojani, sillä oli […]

semminki

Lukuaika 1 min

Elämää

Viisihenkisen perheen mukulakivi oli mulkku, joka ei antanut vähästään apua tarvitsevalle. Hän väkisin sanoi vastaan, vaikka saapaassa oli kilo paskaa. Kultasormin, kepulikonstein, suorastaan riemumielin hän suolsi samaa virttä aamusta iltaan […]

semminki

Lukuaika 1 min

Itsensä kanssa

Siinä on jotakin muuta kuin että se olisi vain vaikeaa. Tai siinä mielessä se on vaikeaa, että tulisi päästä eroon välinpitämättömyydestä ja pelosta saada joku kohtaus. Tuskin siellä takana on […]

Esko Niinivaara

Lukuaika 6 min

Standardimallia männänrenkaat

(Oli vuosi 1975) Kaalepin vaihdettua Maken Pappa-Tunturiin männänrenkaat, oli vuorossa koeajo. Ilma oli lauhtunut, ja lokakuinen hämärä tiheni tihenemistään. Perunamaalta tuli perunanvarsien ja mullan tuoksu. Koski kohisi. Kylän koirat haukkuivat […]

Edelliset