Olipa kerran kauan sitten nuori Neito, joka tunnetiin kauniista lauluäänestään. Neito lauloi aina kun käveli kylän poikki ja kyläläiset nauttivat hänen kauniista äänestänsä. Neidon kaunis ääni oli melkein jopa lumoava. Nuori Neito tiesi kuinka voimakas hänen äänensä oli, mutta ei halunnut pahaa kenellekään.
Yhtenä päivänä Neidon talolle ilmestyi kaksi ritaria. “Neito, Prinssi haluaisi teidät linnaansa laulamaan hänelle!” Yksi ritari sanoi.
“Oi miksi?” Neito oli ihmeissään.
“Prinssillä on syntymäpäivä ja haluaa juuri sinun laulavan hänelle!” Ritari selvensi.
Niinpä Neito lähti ritarien kanssa Prinssin linnaan. Kun Neito pääsi linnaan hän hämmästyi, kuinka kaunista siellä oli. Palvelijat antoivat kaiken mitä hän pyysi ja ainoa asia mitä hänen täytyi tehdä, oli laulaa Prinssille illalla hänen juhlissaan.
Sitten ilta saapui ja Neito oli laittanut itsensä kauniiksi kuningasperheen eteen. Hän aukaisi suunsa ja alkoi laulamaan.
Hänen äänensä oli kuin sulaa kultaa, joka osui suoraan kaikkien sydämiin. Etenkin Prinssin.
Kun Neito lopetti laulamisen niin Prinssi nousi ensimmäisenä ja taputti. Prinssi käveli Neidon luokse. “Haluan, että jäät luokseni!” Prinssi sanoi. Neito otti takapakkia hämmentyneenä.
“Mutta minun on palattava kotiin,” hän selitti Prinssille. Prinssi ojensi kätensä Neitoa kohti.
“Olette niin kaunis ja lumoava. Haluan, että pysyt täällä,” Prinssi laski kätensä hänen kasvoilleen. “Voitte laulaa minulle kaikki päivät ja tekisitte minut onnelliseksi,” Prinssi hymy muuttui ilkikuriseksi.
“En voi tehdä sitä. Minun kotini ei ole täällä!” Neito pani vastaan ja irrottautui Prinssin otteesta. “En edes tunne teitä ja teette oloni epämukavaksi!” Neito huudahti ja tämä sai Prinssin ärsyyntyneeksi.
“Rakastan teitä ja ääntäsi. Olen yrittänyt etsiä sinua kaikki nämä vuodet!” Prinssi kumartui suudellakseen Neitoa, mutta Neito ehti potkaista Prinssin jalkaa. Prinssi kaatui maahan ja huusi kivusta. Sitten Neito juoksi pois. Hän halusi lähteä takaisin kotiinsa.
Ulkona häntä odotti kaksi ritaria hevosvaunun edessä. “Väistykää!” Neito huusi samalla hypäten vaunun päälle ja otti ohjat.
“Seis! Estäkää häntä!” Kuului huuto takaa. Neito kääntyi ja näki, kuinka Prinssi yritti päästä ritarien ohi. Kuningaspari tuli Prinssin luokse ja yrittivät rauhoitella miestä. Neito jatkoi vaan matkaa hevosilla kotia kohti.
Kun Neito pääsi kyläänsä niin hän ei laulanut enää sinä iltana vaan meni suoraan omaan kotiinsa. Neito oppi silloin, että kauneus on yliarvostettua ja ihmiset ei ole aina sitä miltä näyttää.
Sen pituinen se.
Tunnen oloni ilmapalloksi, joka karkasi taivaalle.
SUODATA
