Vikkelä piru

Kirjoittaja Juha
Lukuaika 1 min
13.12.2021

Piru istuu puussa. Kuuntelee lintuja ja hymyilee.

Ohikulkija huomaa pirun. Hän pysähtyy ja osoittaa sen vastaantulijalle. Yhdessä he tuijottava oksistoon ja pohtivat, mitä pitäisi tehdä. – Ei kai pirun sovi antaa olla puussa kaikkien nähtävänä? – Pilaa kauniin puiston!

Lisää ihmisiä kokoontuu paikalle. Kaikki ovat samaa mieltä, piru on saatava pois puusta lapsia säikyttelemästä. – Kai se on vaarallinenkin?

Paikalle tulee metsuri. Hän vetäisee moottorisahan käyntiin ja pian on puu nurin. Väkijoukko taputtaa.

Vaan kuinka ollakaan, piru istuu nyt toisessa puussa. – Sepä on ollut vikkelä! Metsuri kaataa toisenkin puun, mutta taas on piru nopeampi.

– Nauraako se?

Väkijoukko raivostuu ja käskee kaataa kaikki puut, joiden oksilla voi istua. – Eihän tällaista voida sallia!
Metsuri tarttuu toimeen. Nopeasti puut ovat nurin ja rungot tien reunassa. Ihmiset ovat tyytyväisiä – Ei istu piru enää puussa! Väkijoukko hajaantuu.

Lapsi pyöräilee tiellä. Huomaa aukon ja pysähtyy katselemaan. Piru istuu kannolla ja itkee.

Juha

Minua sanottiin joskus nörtiksi...

Kirjoittajan muita novelleja

Jääkylmää verta

Toiminnan mies

SUODATA SUODATA