antonolavi
Sukupolvitrauma, osa 251
– Levolle lasken Luojani… – Äiti? – Niin? – Miksi me joka ilta lasketaan Luoja levolle? Siksikö kun se on väsynyt kaikesta luomisesta? – Äläpä mieti turhia. Käyhän nukkumaan jo. […]
Teki pihapeleissä eniten maaleja. Kävi kerran kesässä äidin kanssa junalla Haukivuorella mummolassa.
Haki ylioppilaskirjoitusten jälkeen vain Hankeniin ja meni rakennusfirmaan kesätöihin. Nukkui pääsykoeaamuna melkein pommiin.
Osti syyskuussa bemarin ja jatkoi raksalla, kunnes lähti tammikuussa armeijaan. Ilmoitti haluavansa reserviupseerikouluun, palasi kotiin kuudessa kuukaudessa.
Myöntyi aloittamaan tradenomiopinnot varasijalta. Kahden vuoden kuluttua neuvotteli itselleen työsuhdeauton.
Osti rivitalohuoneiston Espoosta ja avopuolisolle netistä polkupyörän.
Lähetti lapsuudenkaverin väitöskaronkkaan pullon shamppanjaa. Aloitti viskiblogin ja ilmoittautui avoimeen yliopistoon. Ahmi kirjoja mielenvoimasta ja ajankäytöstä.
Auttoi, kun avovaimo muutti syksyllä työpaikan perässä Kainuuseen. Puhui pitkiä puheluita alkutalvesta.
SUODATA