Petteri-poron jouluahdistus

Kirjoittaja Pinja Berkan
Lukuaika 2 min
18.12.2021

Minä vihaan joulua!
Kohta on taas se aika, kun lennämme ärsyyntyneinä vanhanaikaista rekeä perässämme raahaten asennossa, joka ei taatusti ole ergonominen. Mikään ei kuitenkaan ole yhtä rasittavaa kuin Joulupukki, joka hohottelee ja hymyilee valloittavasti vain silloin, kun pilviverho rakoilee ja maanpinnalla kirkuvat fanit osoittelevat meitä Joulupukin nimeä huutaen. Lopun matkaa pukki polttelee sikaria ja pelaa pokeria jonkun onnettoman matkalle mukaan otetun tonttuseuralaisen kanssa, joka tietää olla voittamatta.

Joulupukki on tolkuttoman raskasta seuraa. Jos luulit, että hän puhuu lasten hymyistä ja joulun hengestä, luule uudelleen. Joulupukin tärkein asia elämässä on Joulupukki itse.
”Narsisti mikä narsisti”, jupisi kerran eräs toimitusjohtaja, joka pukin tavattuaan joutui hermolomalle. Koko työryhmä oli kai kuvitellut, että mainos, jossa Joulupukki poseeraa pullon kanssa, olisi helppo nakki. Joulupukki kuitenkin pomotti, komenteli ja sai käsikirjoittajat ja kuvaajat itkemään, hänelle ei ollut kuulemma kirjoitettu tarpeeksi vuorosanoja. Viikkokausia pukki myös purki Korvatunturilla kiukkuaan kamerasta, joka sai hänet näyttämään lihavammalta. Se oli täysi fiasko koko mainos. Me porot olisimme osanneet kertoa jo etukäteen, että oli lapsellista ajatella, että Joulupukki haluaisi jakaa valokeilan limsan kanssa.

Joulupukki on pirullinen pomo. Se nenäjuttukin lähti lapasesta. On se kumma, että kun töissä kuono kerran punottaa, siitä saa kuulla loppuelämänsä. Se tapahtui vain yhden kerran, enkä sen jälkeen ole työaikana ottanut. Kai kaikille yksi pikkiriikkinen virhe pitäisi sallia? Mutta ei, Joulupukki alkoi kutsua minua Petteri Punakuonoksi, ja muilla poroilla oli hauskaa. Kun pyysin kutsumaan pelkäksi Petteriksi, Joulupukki käski mielistelevää Toljanterin tonttua säveltämään biisin, josta tuli valtava radiohitti. Inhoan sitä renkutusta. Sanomattakin on selvää, että nenäni ei todellisuudessa valaise yötaivasta, mutta joka joulu kuonooni kiinnitetään punainen lamppu, jotta illuusio ei särkyisi.

Työsuojeluvaltuutetusta ei ole Joulupukin railakasta johtamistyyliä hillitsemään, pukki on korruptoinut niin virkailijat kuin vähittäiskaupan ja poliisilaitoksenkin edustajat. Ja jos vielä kuvittelet, että joulun aikaan on olemassa vapaa media, avaa mikä tahansa lehti. Itsensä vuoden pomoksi nimittäneen Joulupukin lempisanonnat meille poroille ovat: ”Parempi poro reen eessä kuin ruokalistalla” sekä ”Korvatunturi salakuuntelee”.

Onneksi Joulumuori on menettämässä hermonsa pukkiin. Siinä vasta ovela nainen, mikäs tässä on vallankumousta ja parempia jouluja odotellessa.

Lentävin ja rakkaudentäyteisin terveisin: pelkkä Petteri.

Pinja Berkan

Kirjoittaja, muusikko ja tarinankertoja, joka suhtautuu luoviin projekteihin suurella sydämellä pilkettä silmäkulmassa unohtamatta. www.berkanstories.fi

Kirjoittajan muita novelleja

Viimeinen kuva

Onnellinen haudankaivaja

SUODATA SUODATA