antonolavi
Sukupolvitrauma, osa 251
– Levolle lasken Luojani… – Äiti? – Niin? – Miksi me joka ilta lasketaan Luoja levolle? Siksikö kun se on väsynyt kaikesta luomisesta? – Äläpä mieti turhia. Käyhän nukkumaan jo. […]
On pakkasta, ja postinjakajalla on päivän pahin osuus edessä. Seuraavaksi B-rappuun.
Neljännessä kerroksessa jakajan kenkä lipsahtaa maton alle, ja hän kaatuu portaita alas.
– SHH, kuuluu Lehtolan postiluukusta ja kansi lävähtää kiinni.
– Maailma on vaaroja täynnä, jakaja sanoo itsekseen ja kerää lattialle levinneitä papereita.
Postinkantaja jakoi Lehtolan kirjeen väärän oven luukusta. Kaatumisen aiheuttama järkytys ja lievä aivotärähdys saattoivat liittyä vahinkoon.
Lehdistö vainoaa postinkantajaa edelleen.

Olen ajanut raitiovaunulla sumuisena aamuna.
SUODATA