Panssarin takaa

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
29.08.2022

Särmikkään näköisenä hän uhosi. Se oli pelottava ilmestys kaikkine kuvineen ja symboleineen. Mutta sen sisällä itki pieni lapsi. Se huusi isän syliä ja äidin rakkautta. Näin kuinka totuus läpäisi rakennetun panssarin tuosta noin kuin ei mitään. Olin siinä vieressä kun lapsi näytti kasvonsa.

semminki

Mun juttuni on kirjoittaa näin. Roiskaisen. Saa antaa palautetta: naulankantaan777@gmail.com

Kirjoittajan muita novelleja

Osa jotakin

Suoraa huutoa

SUODATA SUODATA