Makaan ei-missään. Sitten yht’äkkiä olen osa jotakin, touhuan ja olen pian taas ei-missään. Makaan ei-missään ja ympärilläni on tyhjää. Sitten nuo kuvat ilmaantuvat. Ne vetävät minua sinne ja tänne; ne saavat minut eläväksi. Kun osani on kokonaisuudessa täytetty, palaudun lähtöpisteeseen, makaamaan ei-minkään keskiössä. Miksi ja milloin minua tarvitaan, on minulle mysteeri. Yritän olla ajattelematta sitä liikaa. Haluan vain olla, päristää vähän rintaa ja tömistää maata.
naulankantaan777@gmail.com En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Haluan nauraa niille. Pilkut edustavat kurinalaista järjestystä ja valhetta että kaikki muka on hyvin. Ajattelun tulos, kaunis paketti ruusuisin nauhoin, se on ansa tai pakopaikka itsetyydytykselle. Ilman ajattelua kaikki olisi paljon paremmin.
SUODATA
