Avaan mökin oven. Vielä haisee vähän rikiltä. Kävelen ajattelematta mökkiä ympäri. Katson jotakin jossakin. Tunnen värinän taskussa. Heitän kännykän järveen. Nauran sydämellisesti ja kauan. Nauran maailman perserei’ille ja kaikille vittumaisille ihmisille. Melkein saitte vedettyä minua höplästä. Te ette tiedä. Keitän havunneulasista soppaa ja nuolen pihkaa suoraan kuusen rungosta.
naulankantaan777@gmail.com En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Haluan nauraa niille. Pilkut edustavat kurinalaista järjestystä ja valhetta että kaikki muka on hyvin. Ajattelun tulos, kaunis paketti ruusuisin nauhoin, se on ansa tai pakopaikka itsetyydytykselle. Ilman ajattelua kaikki olisi paljon paremmin.
SUODATA
