Hiljentynyt hetki keväthangella

Aurinko paistoi niin ihanasti, että teki mieli kehrätä kuin kissa, venytellä tassuja ja köyristää selkää. Hangella olevista veriroiskeista olisi saanut hyvän valokuvan, ei sisällön puolesta -herra paratkoon! – vaan värien leikkiä korostavan valon puolesta, kun se tanssahteli hyppivin ballerinan askelin punaisesta valkoiseen, valkoisesta punaiseen saaden ruumiiden aiheuttamat varjokohdat lepattamaan aivan kuin ne vielä eläisivät.