Flashbackit

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
22.01.2026

Ilpo hakkasi metallista ovea nyrkillä. Tapion päässä meni piuhoja sinne tänne. Kaksi plus kaksi on viisi. Johtaja sanoi: ”Sinun tahtosi otetaan sinulta pois. Meillä on siihen konstit”. Potilas 127 tai joku sinne päin makasi takapihalla yöpuvussaan, kaivoi sormillaan lumeen kuoppaa, hautaa, tunnelia tai turvapaikkaa. Oli päivä se ja se, vuosi nakki ja muussi. Sinä talvena mummot painoivat kiimoissaan potkulaudalla pitkin järven selkää ja Alanko lauloi radiossa Martti Lutherista ja muovipussista. Minä yritin kovasti etsiä jonkinlaista jalansijaa maailmasta – mitä en vieläkään ole löytänyt. Juoksen yhä karkuun. Mummot lähestyvät vuosi vuodelta. Pelkään, että minut pian revitään kappaleiksi.

semminki

naulankantaan777@gmail.com Olen kai jäänyt jumiin tällaiseen. Että suollan tunteitani näin pihalle. En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Hakkaan vaikka kirjain k:ta paperille jos se auttaa.

Kirjoittajan muita novelleja

Yhdessä

Selviytyminen elämänvaiheen yli

SUODATA SUODATA