Ajatusten keskipiste

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
27.10.2025

Tapio ei enää jaksa tätä teatteria. Eläin hänen sisällään huutaa, kiroaa, tarraa pakaraan ja panee. Ihmisen kuori puhuu kuolleita sanoja. Katso hänen silmiään ja suutaan, hänen hyveellistä kaula-aukkoaan ja taakse ojennettua häpykukkulaansa. Haistathan hänen sanojensa taakse piiloutuneen kiiman? ”Kaksi neljäkymmentä”, ”Saako olla kuittia?”. Tapio kävelee pitkin Ratakatua. Hän haistelee ilmaa. Josko jostakin lehahtaisi märän vitun tuoksu.

semminki

naulankantaan777@gmail.com Olen kai jäänyt jumiin tällaiseen. Että suollan tunteitani näin pihalle. En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Hakkaan vaikka kirjain k:ta paperille jos se auttaa.

Kirjoittajan muita novelleja

Yhdessä

Selviytyminen elämänvaiheen yli

SUODATA SUODATA