Ikävä

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
04.12.2025

Vaikka valo heitettiin silmilleni kuin hiekka, en voinut olla näkemättä kauneuttasi, sitä kirkkautta mitä pimeys ei voi pitää otteessaan. Räpyttävin silmin ojentelin käsiäni saadakseni sinusta kiinni. Elin siinä hetken toivossa – kirjaimellisesti – huusin nimeäsi, huusin lujaa. Vieläkin äänet etsivät sinua, vaikka tiedän, että lähdit jo aikaa sitten pois.

semminki

naulankantaan777@gmail.com Olen kai jäänyt jumiin tällaiseen. Että suollan tunteitani näin pihalle. En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Hakkaan vaikka kirjain k:ta paperille jos se auttaa.

Kirjoittajan muita novelleja

Yhdessä

Selviytyminen elämänvaiheen yli

SUODATA SUODATA