Vesilasi

Jäljelle jää ihminen kaikessa paljaudessa, raajat, kädet, pää ja kaikkinainen muu. Sillä toki elämme ikään kuin kahdessa maailmassa. Siinä todellisessa missä olemme paljastettuina, tarvitsemme armoa. Kouluakäymätön ihminen käsittää, että ihminen on ihminen, eikä se siitä muuksi muutu. Se, että Anne antoi vesilasin kiimasta kärsivälle lähimmäiselle, oli suuri asia.