Kasvimaalla

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
13.04.2026

Se on siinä, että meillä molemmilla on elämää tuhoava addiktio mikä yhdistää meidät toinen toisiimme. Ei niin, että olisimme jakaneet addiktiomme tai että addiktiot olisivat olleet alkuperäinen syy yhdessä oloomme vaan yksikertaisesti annamme toisillemme tilaa tuhota omaa ydinminää vähä vähältä.

Kun ympärivuorokautinen selviytymistila on jatkunut vuodesta toiseen, emme enää ole kykeneviä haaveilemaan samoista asioista kuin ennen. Punainen tupa ja perunamaa näyttäytyy nyt pelon, tuskan ja ahdistuksen paikkana, loukkona tai teurastuskenttänä; käsi kädessä odotamme kaalimaan reunalla, koska henkemme riistetään.

semminki

naulankantaan777@gmail.com Ilman ajattelua kaikki olisi paljon paremmin.

Kirjoittajan muita novelleja

Halu p-o-i-s

Hiljentynyt hetki keväthangella

SUODATA SUODATA