Panssarin takaa

Kirjoittaja semminki
Lukuaika 1 min
29.08.2022

Särmikkään näköisenä hän uhosi. Se oli pelottava ilmestys kaikkine kuvineen ja symboleineen. Mutta sen sisällä itki pieni lapsi. Se huusi isän syliä ja äidin rakkautta. Näin kuinka totuus läpäisi rakennetun panssarin tuosta noin kuin ei mitään. Olin siinä vieressä kun lapsi näytti kasvonsa.

semminki

naulankantaan777@gmail.com Olen kai jäänyt jumiin tällaiseen. Että suollan tunteitani näin pihalle. En oikein jaksaisi välittää kieliopista, pilkuista, johdonmukaisuuksista ja sellaisista. Hakkaan vaikka kirjain k:ta paperille jos se auttaa.

Kirjoittajan muita novelleja

Kosketus

Yhdessä

SUODATA SUODATA