Äidinylpeys

Vaikka ilmastointi toimikin moitteettomasti, tuntui mustasta asvaltista kimpoava helle aivan hohkaavan ikkunoista sisään. Kun tyttö nousi kahvilan pöydästä vettä hakeakseen, kulki hän äitinsä lahjoittamissa valkoisissa puuvillahousuissaan käsivarren mitan päästä ohitse kirjaansa lukevan miehen. Tytön äiti pani merkille kansien välistä kohoavat silmälasit, jotka seurasivat ohittavia lanteita ja pakaroita; mutta kun tyttö palasi vesilasi kädessä, katse pysyikin ujosti kirjassa.

Mitä helvettiä, ajatteli äiti närkästyneenä. Eikö minun tyttö muka kelpaa tuollaiselle vätykselle? Sehän on upea kuin mikä. Tsiigaa nyt perkele sitä persettä!