Kaukaa kantautuva musiikki oli yksinäisyyteen vetäytyneen pienen pojan lohtumusiikkia. Kun hento soittaja tapaili huulillaan puhallusta, syntyi kauneutta yön varjoihin ja nuotiohetkiin. Rytmiä vaativa poljento huumasi tanssijat, sytytti kiimaiset silmät ja elämän nestettä janoavat kurkkuäänteet. Kun kosketus hävitti kontrollin, poljento ei sallinut liikkeen enää pysähtyä. Maa värisi ja luomakunta tiesi, että pian kaikkien kahleet riisutaan.
Mun juttuni on kirjoittaa näin. Roiskaisen. Saa antaa palautetta: naulankantaan777@gmail.com
SUODATA
