Tällainen arpa

Mauri ajatteli toisinaan, että hänen elämänsä oli turha. Hän tunsi haikeaa kateutta kun hän näki pariskunnan perustavan pesäänsä kuin metsän lintuset, saavan jälkeläisiä ja auttavan toinen toistaan kaikessa, myös taloudellisesti. Siinä, että Mauri katseli sälekaihtimen raosta roskakatokselle päin lampsivan alakerran rouvan takapuolta, oli jotakin surullista; Mauri yhtyi rouvaan mielikuvissa monin eri tavoin, mutta edelleen mitään todellista ei tapahtunut. Maurista tuntui, että tämä oli hänen arpansa tässä elämässä.