Fox Mulder, 1996

Kirjoittaja MaRiA A
Lukuaika 2 min
05.10.2023

Henrin silmistä Aki näkee, että sanat menevät ohi. Hän yrittää uudelleen.

”Niin, että eihän kukaan oikeesti tiedä, onko joku yks ihminen ainutlaatuinen.”

Henri näpäyttää uuden kymmenpennisen viivottimella käytävää pitkin englanninluokan oven ohi.

”Kun se just ihmisissä on outoa, jos vois olla… jossain maailman toisella puolella vaik kaksoisolentoja…”

”Mitä sä nyt oikein selität?” Henri kaivaa lussahtaneesta jääkiekkopenaalista pyyhekumin ja kiertää siitä palasen irti. ”Jätkä puhuu pehmoja.”

”Eiku jos me ei ollakaan vaikka yksin universumissa…”

Henri nippaa kuminpalan viivottimella kohti historianluokan edessä odottavia tyttöjä. ”Sä kuulostat vaan nörtiltä.”

Aki kohauttaa olkiaan. Hän voi tuntea, miten peilissä esiintynyt uusi Aki valuu ulos hänestä.
”Mä vaan ajattelin…”

”Sehän sun vikas on”, Henri naurahtaa ja ojentaa kätensä. ”Paa nyrkki tohon.”

”Et ehkä… oikeesti on jotain muuta”, Aki tapailee samalla, kun asettaa nyrkin Henrin osoittamaan kohtaan maanantainvärisellä lattialla. ”Et ehkä ihmiskunta ei ookaan täällä yk- Ai saatana!”

Aki kiskaisee nyrkkinsä pois. Viivottimen punainen varjokuva piirtyy ihoon ja Henri on kaatua naurusta selälleen.

”Jätkä ei osannu odottaa”, Henri hihittää ja läpsyttelee sitten muoviviivaimella omia rystysiään.

Aki pitelee kuumottavaa nyrkkiä kädellään. Iho pistelee ja sähköttää, kuin sekin haluaisin, että hän peruu puheensa.

”Ja mikä tää on”, Henri tuhahtaa ja kiskaisee solmiosta, jonka Aki varasti isänsä kaapista eilen. ”Ooksä alkanu agentiks, vai?”

”En näissä oloissa”, Aki mutisee. Käsi tuntuu jo paremmalta, mutta hän on unohtanut, mitä oli sanomassa kaksoisolennoista ja universumista.

Opettaja narisee linoleum-lattiaa heidän ohitseen ja kaivaa taskustaan luokan avainta.

”Nonii, Freud, tuu”, Henri hörähtää ja kampeaa itsensä seinästä tukea ottaen ylös, ”mennään kuunteleen jotain oikeesti viisaita.”

Aki viivyttelee ja maleksii ylös. Käteen jää mustelma, hän tietää. Henrillä ei ole paljoa, mutta lihasvoimaa sillä on. Eikä vamma ihossa edes ole pahinta.

Hiljaa Aki vetää kravatin päänsä yli ja päättää jättää Salaiset Kansiot tällä viikolla nauhoittamatta.

MaRiA A

Maailmojen luoja ja ysäritavaroiden keräilijä ✨

Kirjoittajan muita novelleja

Tepsi, 1995

Mitäs luista

SUODATA SUODATA