Kahle

Pian rappusista kuului raskaita ja hitaita askelia, metallin kilinää ja raskasta puhinaa. Se asteli kellariin nainen olallaan ja metalliketju roikkuen puoliksi taskustaan. Se käveli juuri rakentamalleen säälittävälle kasalle, jota Se kehtasi kutsua sängyksi ja melkeinpä vain lätkäisi naisen siihen. Vilkaisin alaspäin paitaani, nuuhkaisin sitä kauluksesta ja tiesin jo, että paita on hänen.

Se kyykistyi hetkeksi naisen vierelle ja asetteli hänet alustalle kuin ruumiin. Naisella oli silmät kiinni ja näin hänen kurtistavan kulmiaan, joten ainakin hengissä hän oli, mutta jonkinlaisessa tajuttomuuden tilassa. Se veti ketjun taskustaan ja napsautti kahleen hänen ranteeseensa ja ketjun toisen pään juuri seinään laittamaansa metallilenkkiin ja ravisteli sitä muutaman kerran kuin tarkistaakseen, että se oli varmasti tiukasti kiinni seinässä.

Sen poistuttua istuin omalla sängylläni ja vain tuijotin naista. Katselin hänen hengityksensä tahdissa liikkuvaa vatsaa. Hänen kulmansa kurtistuivat aina välillä aivan kuin hän näkisi unta. Hänellä oli hoikka, mutta vahvan näköinen ruumiinrakenne. Huomasin nilkassa tatuoinnin, mutta en saanut selvää mikä se oli. Joku kämmenen kokoinen, ehkä tekstiä ja jotain koukeroa?